Lauantaina
Pyllikin etäkohteeseen, josta kerroin edellisessä postauksessa, alkoi
heti aamusta virrata tasaisesti vieraita. Vaikka aluksi jännitimmekin, että
eksyykö sinne kukaan. Vierailujen hiljentyessä iltapäivällä, päätimme
Serkkukullan kanssa lähteä tutustumaan muihin kohteisiin Uudenkaupungin
keskustassa. Aluksi mietin, ettemme edes ehdi käydä monessakaan
kohteessa, mutta kyllä niitä sitten ehdittiinkin kiertää melko hyvin.
Samanlaista ruuhkaa kohteissa ei ollut, kuin Loviisan vanhojen talojen
päivillä on tottunut. Joten taloja sai kiertää rauhassa ja melko
nopeasti, kun jonoja ei ollut.
Tässä kuvia taloista, joissa ehdimme käydä ja niissä olleista omaa silmää miellyttävistä jutuista. Kauniita mööpeleitä, tapetteja, tunnelmia ja jne.
Koitin pitää kuvat pieninä, kun näitä tuli aika paljon, jottei tätä olisi niin raskasta selailla. Mutta ne saa klikkaamalla isommiksi, jos ei meinaa muuten nähdä.
Ensimmäisessä kohteessa parasta oli huonekorkeus, ruusutapetti ja ihanat mööpelit.
Piharakennuksen susiovi oli hieno. Olisikohan rakennuksessa ollut ennen navetta tai talli.
Jugendtakka <3
Tässä kohteessa parasta oli mööpelit ja tunnelma. Tuon renessanssikaapin voisi huolia itselleenkin.
Pihan riippapihlajankin voisi huolia omalle pihalle.
Suuri osa tavaroista ja vaatteista oli myynnissä, koska asukas oli muuttamassa muualle.
Ihanat nuo pihavalot puussa.
Tämä oli yksi lempparikohteistani. Vaikutuksen teki tuo salin suuri tapetin esilleotto. Harvemmin näkee näin suuria. Taulumaisen avauksen kohdalle on siis jätetty vanhaa alla olevaa tapettia näkyviin dokumenttimaisesti. Alakuvassa näkyy myös lähemmin medaljonkitapetin alla oleva todennäkisesti alkuperäinen roisemaalattu tapetti, josta on jätetty pieni soiro näkyviin. Arvostan. Talossa muutenkin oli tehty mittava kunnostustyö, kun katseli esillä olleita kuvia lähtötilanteesta. Ei olisi samaksi taloksi tunnistanut.
Talossa oli aikoinaan toiminut myös leipomo, josta oli jäljellä komean kokoinen 16 leivän leivinuuni.
Leivinuunin kulmaan oli hienosti yhdistetty pata. Tuo lokerikko oli aivan mahtava, siinä on ainakin jauhettu kahvia ja pilkottu sokeria.
Tässä kunnostetussa huoneessa oli kauniit sabluunamaalatut tapetit ja ihanat retrokalusteet.
Yksi rintamamiestalo-kohdekin löytyi. Siitä kuvasin hienot parvekekaiteet.
Tässä kohteessa oli huomattavasti matalampi huonekorkeus verrattuna hienoston alueen taloihin, koska tämä talo oli ollut työväen käytössä. Kertoman mukaan, joka huoneessa asusti yksi tai useampi perhe.
Talon tontin perällä oli rauhaisa sisäpiha ja siellä ihastuttava pihasauna. Viihtyisän oloista mökkimeininkiä keskellä kaupunkia ja kauniisti laitettu tuo saunaeteinen.
Tässä kohteessa ihastutti keittiön jugend-kalusto ja toisen kuistin tilalle tehty erkkeri, jossa sijaitsi työhuone.
Viimeisenä kohteena oli vaalean seesteinen koti. Sanon tämän tyylisiä taloja blogi-kodeiksi, koska ne ovat juurikin vaaleita, valoisia, seesteisiä ja jokaisella tavaralla on mietitty paikka. Näistä saakin upeita kuvia juuri valoisuuden vuoksi, mutta omaan makuun liiankin vaalea koti. Mielenkiintoisin juttu tässä kohteessa oli harrastushuone, jossa oli tankotanssia varten kultainen tanko keskellä huonetta ja musiikin harrastamiseen kaikkia mahdollisia soittimia. Mahtavaa, että harrastuksille oli pyhitty kokonainen huone.
Kiertelyn jälkeen suuntasimme vielä lankaostoksille ja sieltä jo perinteeksi muodostuneelle Akka-pitsalle kauniin jokirannan ravintola Kahveliin. Olemme rankanneet kyseisen pitsan Suomen parhaaksi, kannattaa käydä maistamassa. Sisältää muistaakseni ainakin rucolaa, vuohenjuustoa, pekonia ja aurinkokuivattuja tomaatteja. Nam nam.
Uuden kaupungin vanhat talot järjestetään joka toinen vuosi, joten jos asustelee tai liikkuu lähistöllä niin tapahtuma on ehdottomasti käymisen arvoinen ja kannattaa ehkä varata se kaksi päivää niin ehtii kunnolla kiertää etäkohteetkin läpi ja pääsee rauhassa nauttimaan kaupungin tunnelmasta.
Ihania kohteita!
VastaaPoista