Ekoeriste- Yläpohjan eristäminen hengittävällä eristeellä

-Blogipostaus toteutettu yhteistyössä Ekoeriste Oy:n kanssa.

Nyt ei mene enää lämpö harakoille. Paikallinen Ekoeriste Oy kävi puhaltamassa meidän talon yläpohjan eristeet viime maanantaina. Yläkerran ja tuulikaapin seinien eristys on tehty Steicon puukuitueristelevyistä, mutta ylä- ja välipohja päädyttiin eristämään puhallettavalla eristeellä, koska se olisi helpompi saada paikoilleen, kuin levytavara. Seinäeristeet oli tilattu jo aiemmin Tenderin kautta ja nyt puhallustavara tilattiin läheltä, Ekoeristeeltä. 

Tenderin miehet olivat asentaneet seiniin ja kattoon Intellon ilmansulkukankaan, jonka taakse puukuitueriste jäisi. Saumat oli tiiviisti teipattu ja katto oli valmiina eristeiden puhallukseen. Puhalluseristeeksi meille valikoitui Steicoa vastaava Huntonin puukuitueriste, joka on luonnonmukainen tuote, joka valmistetaan havupuusta. Hengittävänä eristeenä se soveltuu sekä uudisrakentamiseen että peruskorjaukseen. Puukuitueristeellä voidaan toteuttaa rakennusten ylä-, väli- ja alapohjien sekä ulko- ja väliseinien eristykset. Sillä on erinomainen lämmönvarastointi kyky sekä se pystyy varastoimaan, siirtämään ja luovuttamaan kosteutta seinästä ja katosta jopa 10 kertaa tehokkaammin kuin mineraalivilla. Meille eristevalinnassa oli tärkeää juurikin tuo hengittävyys ja että materiaali sisältäisi mahdollisimman vähän haitallisia aineita. 

Ekoeristeen porukka saapui aamulla tontille ja aloitti saman tien valmistelut. Puhallus aloitettiin tornin katosta. Rekan perässä toimiva puhallin jaksoi hyvin pöhistä torniin asti, koska firmahan tekee myös korkeiden kerrostalojen eristepuhalluksia. Katon kankaaseen viillettiin pieni aukko, josta putki saatiin sisään ja puukuitu paikoilleen. Aina kun yksi osasto oli saatu puhallettua, teipattiin aukko huolellisesti kiinni.

Rekkaan oli varattu sopiva määrä eristepaaleja, joita syötettiin koneeseen sitä mukaa, kun eristettä hupeni yläpohjaa lämmittämään. Puukuitueriste on käsituntumalla hieman sahanpurua karkeampaa ilmavaa eristettä ja se ei painu niin paljon kuin esimerkiksi selluvilla.

Ekoeristeen kanssa yhteistyö ja palvelu toimi moitteettomasti ja he kertoivat mielellään heidän toiminnasta ja millaisia työkohteita heillä yleensä on. Ekoeristeen myytäviin ja asentamiin tuotteisiin kuuluu kaikki yleisimmät puhallusvillalaadut, kuten mm. selluvilla, puukuitueriste, lasivilla ja Finsulation lastueriste. Yrityksen kautta saa myös hankittua kaikki muut eristämiseen liittyvät tuotteet, kuten levyvillat, ilmatiiviystuotteet, aluskatteet ja tuulensuojalevyt. Ne saa suoraan Ekoeristeen asentamana tai ne voi myös ostaa ja asentaa itsekin.

Ekoeriste Oy on 1994 perustettu perheyritys Kouvolan Kuusankoskelta. Yritykselle on tärkeää, että he pystyvät tarjoamaan parhaan asiakaskokemuksen sekä oikeat eristemateriaalit kaiken tyyppisiin rakenneratkaisuihin. Ekoeristeen porukka osaa suositella kohteeseen parhaiten soveltuvat eristemateriaalit sekä heidän pitkällä asennuskokemuksella ja -tekniikoita hyödyntämällä voidaan välttää monet rakennusvirheet. Yritys pystyy toteuttamaan uusien kohteiden kaikki eristykset, kuin myös vanhojen saneerauskohteiden lisäeristykset. 

Esimerkkinä he kertoivat kohteesta, johon asiakas oli tilannut lisäeristyksen rakennuksen yläpohjaan. Vanhana eristeenä oli kuitenkin ollut mineraalivilla, joka oli pehmittänyt myös hirsirakenteita. Ekoeristeen suosituksesta rakennukseen vaihdettiin hengittävät eristeet, jotta hirret pääsisivät hengittämään ja eriste ei vahingoittaisi rakennusta enempää.

Olimme tyytyväisiä Ekoeristeen palveluun ja työn jälki oli huolellista. Ekoeristeen kautta meille tulee vielä myöhemmin välipohjan puhallukset. Lähdemme tässä välissä lomalle ja talo saa kuivua rauhassa kuivaimen pöhistessä sisällä. Myös Tenderin miehet saivat työt siihen malliin, että tulevat jatkamaan vasta keväällä terassin ja parvekkeen rakentamista. Sisällä pinnat ovat siinä pisteessä, että meidän työt alkavat sitten loman jälkeen väliseinien paneloinneilla. 

Koulutauluja ostelemassa

Bongasin paikallislehdestä, että viime lauantaina oli Elimäen kartanokoululle järjestetty koulutaulujen myyntinäyttely. Elimäen koulujen vanhat koulutaulut oli laitettu myyntiin ja niillä kerättiin rahaa mm. oppilaiden luokkaretkiin. Vintage-hamsterin kiilto silmissä päätin, että täytyyhän sieltä käydä nappaamassa muutamat kauniit kasvitaulut kotiin. Noh, toisin kävi. Olin ollut edellisen yön yövuorossa ja laskin, että ehdin nukkua pari tuntia, jos menen tasan klo 12 paikalle heti kun myyjäiset alkavat. Äitini lähti myös mukaan, koska joltainhan minä olen tämän hamsteroinnin perinyt. Kuvittelimme oikeasti, että olemme ajoissa paikalla. Koululle saapuessamme tajusimme, että olisi pitänyt tulla jo ajoissa jonottamaan, jotta olisi kyynerpää-taktiikalla saanut edes yhden Ebba Masalinin napattua kainaloon. 

Jäljellä oli enää vain uskonnollisia- sekä maisematauluja ja joitain historia-aiheita. Tauluja oli kuitenkin myynnissä noin 150 ja lahjoitettavia noin 300. En oikein löytänyt niistä mitään mielenkiintoista, mutta sitten bongasin nämä valtavat karttataulut. Valitsin niistä kivoimman, tämän itäistä pallonpuoliskoa kuvaavan kartan. Se on valmistettu 60-luvun Länsi-Saksassa ja oli hyvä kuntoinen, eikä maksanut kuin 10 €.  

Ei tälle vielä paikkaa ole, mutta ehkä uuteen kotiin sitten. Suunnittelimme tekevämme yhdestä seinästä matkamuistoseinän, niin ehkä tämä sopisi siihen taustalle. Jos ei sovi niin voihan sen sitten myydä eteenpäin.  

Viikon päästä olisikin aika lähteä hakemaan ja tekemään niitä uusia muistoja matkoilta. Raksalla kävi tänään Ekoeriste Oy puhaltamassa yläpohjan eristepuhallukset, niin niistä lisää sitten seuraavaksi.

Hirsitalon pohjapiirustukset

Minusta rakennusten pohjapiirustukset ovat aina olleet jostain syystä todella kiehtovia. Pienenä piirtelin lukuisien heppatallien ja kotien pohjakuvia. Sisustuslehtiin toivoisin aina jokaisesta talosta pohjakuvan, jotta talon hahmottaisi helposti. En tiedä mikä niissä on niin kiehtovaa, mutta saisin kulutettua niiden tuijottamiseen monia tunteja. Joten tässä nyt nämä meidän talon pohjakuvat teille tuijotettavaksi. Niissä on vielä arkkitehdin aikaisia valintoja, joten esimerkiksi kaikki vesipisteiden paikat, kodinkoneet jne. eivät pidä paikkaansa, mutta muuten aikalailla kuvat pitävät paikkaansa.

Tällä viikolla putkimiehet kävivät laittamassa ilmastointikanavia loppuun ja hirsimiehet jatkavat ilmansulkupapereiden laittoa. Seinien eristeet alkavat olla paikoillaan ja ensi viikolla vielä tulee puhallusfirma puhaltamaan ylä- ja välipohjan eristeet. Hyvällä mallilla ollaan. Toivottavasti yläkerran lattialankut olisivat ensi viikolla valmiita ja voisimme hakea ne sahalta. Saisimme ne sopivasti taapeloitua kuivumaan talolle ennen lomareissua ja hyvällä säkällä niitä pääsisi laittamaan paikoilleen loman jälkeen. Mutta jää nähtäväksi. 

Ikkunakuvia sisäpuolelta

 Ja nyt päästään sisäkuviin. Aloitetaan alakerrasta. Ensimmäisessä kuvassa ollaan olohuoneen erkkerissä. Tajusin, etten ole laittanut pohjapiirustuskuvia tänne ollenkaan, joten paikataan se asia vaikka seuraavassa postauksessa tai sitten kun muistan. Erkkerin alhaalla on ikkunat kolmeen suuntaan ja ylhäällä tuo komea pyöreä ikkuna. Alkuperäisissä luonnoksissa, jotka oli napattu erään talotehtaan luettelosta, oli ylhäälläkin ikkunat kolmeen suuntaan ja keskellä oli nykymuodin mukaiset kahdet viistot ikkunat. Aluksi nappasin pelistä pois reunimmaiset ikkunat, koska yläosa tulee tapetoituna, niin ehjää seinäpintaa olisi tullut vähemmän. Ja koska halusin taloon viitteitä vanhemmasta rakennustyylistä, haaveilin eri muotoisista ikkunoista, jotka ovat tyypillisiä esimerkiksi jugend-tyyliaikakautena, joka on ehdottomasti lempityyliaikakauteni. En tosin lähtenyt tästä suunnittelemaan mitään tyylipuhdasta Hvitträskiä, koska siihen olisi tarvittu enemmän suunnitteluaikaa, siinä olisi kuitenkin naama hajonnut asian suhteen sekä tämä nyt on kuitenkin uusi rakennus, niin mennään myös osittain modernimmilla ja halvemmilla ratkaisuilla. Toki puusepän käsin vääntämät jugendmalliset ylöspäin kapenevat ikkunat olisivat olleet komeat, mutta hinta vei meidät kuitenkin Aru Grupp:n tehtaalle ja kun kysyin, että onko mahdollista saada iso pyöreä ikkuna, niin kaupathan siitä syntyivät.

 Ikkunoiden väriksi en halunnut valkoista, koska se ei mielestäni tähän taloon olisi sopinut. Törmäsin netissä kuvaan hirsitalosta, jonka seinät olivat tummanruskeahkot ja ikkunat tummansinertävänharmaat. Sävyt miellytti silmää ja arvelin niiden sopivan meidän taloon ja sen ympäristöön. Etsin värikartasta sopivan siniharmaan (NCS S 6005-R80B) ja lähetin sen ikkunatehtaalle. Sitä en vielä tiedä tuleeko ikkunoiden vuorilistat samalla sävyllä vai jollain muulla. Sen näkee varmaan ensi kesänä kun on maalipensseli kädessä.

Yläkuvan kohtaan jossa pönötän tulee varmaankin sohvan paikka. Siitä voi sitten tiirailla kaunista maisemaa, ilman noita eristepaaleja.

Siellä ne työmiehet touhottaa ja minä yritän hiipparoida heitä häiritsemättä. 

Tähän kulmaukseen pitäisi jotenkin päin asetella ruokapöytä, sitten joskus.. 

Tuohon sirkkelin vasemmalle puolelle tulee vessakoppi ja tuonne takanurkkaan keittiö.  

Tässä Huolestunut Halla seisoo tulevassa kodinhoitohuoneessa, jonka kautta toivottavasti meidän kuratassut tulevat kulkemaan sisälle tulevaisuudessakin. Vasemman puoleinen ikkuna tulee olemaan kylpyhuoneessa ja siitä voin tiirailla takapihaa samalla kun lillun kylpyammeessa. Taaimmaiset ikkunat ovat Ihanan miehen työhuoneen kohdalla. Sain ukaasin, etten saa koskea sen huoneen sisustukseen. Se jää nähtäväksi.. ;) 

Tässä näkymä olohuoneen puolelle. Noihin kahteen vierekkäiseen oveen askartelemme sellaiset ladonovi-tyyliset liukuovet. 

Karmien leveyksistä minulta kyseltiinkin jo instan puolella. Alakerran hirsiseinille tulevat karmit ovat saman levyiset kuin hirsi eli 250mm ja yläkerran rankarakenneseinillä kapeammat, ikkunanpuitteen levyiset.

Tässä näkymä yläkertaan tultaessa. Takana vasemmalla vaatehuone ja oikealla vierashuone. Keskelle jää avoin aulatila, jonka ikkunoista kuva tuossa alhaalla. Tuo pienempi matala on yläkerran vessan ikkuna.

Aulatilan näkymä pyöreän ikkunan suuntaan. Tuo kohta jää auki alakertaan ja siihen tulee kaitteet kahdelle sivulle. Alemmassa kuvassa seisoskelen tulevan kaiteen kohdalla. Meidän Hima-kissalle täytyy rakentaa sitten kunnon kiipeilyrata, jotta hän pääsee tätä kautta kulkemaan alhaalta ylös ja toisinpäin. 

Tässä näkymä meidän makkariin. Tuo vino ikkuna jää portaikon puolelle ja väliseinä tulee tuohon palkin kohdalle. 

Tältä näyttää maisema sängystä käsin. Tai no tuossa taidan seisoa väliseinän sisällä, mutta melkein tyynyn kohdalla. Visiona tässä oli ihailemani elokuvalavaste jostain merenrantatalosta, jonka verhot heiluvat merituulessa makkarin pariovien ollessa auki terassille. No meidän tontti ei sijaitse missään Malibussa, eikä muutenkaan merenrannalla. Mutta meillä on todella kaunis lampinäkymä ja toivottavasti edes kerran kesässä on sellainen ilma, että ovia voisi pitää auki parvekkeelle. :D 

Tuo kapea ikkuna on ainut mikä ihan hiukan ärsyttää, mutta tässä vaiheessa sille ei voi minkään, joten se on hyvä noin.

Ja sitten se torni. Onhan tämä ihan hulppea, ei voi muuta sanoa. Taloa suunnitellessa torni oli ensimmäinen asia mikä meille molemmilla tuli mieleen, että haluaisimme talossa olevan. Onhan se varmasti todella epäkäytännöllinen, ärsyttävä siivota, monen kateellisen mielestä varmasti överi turhake eikä me oikeasti tarvita noin paljoa tilaa eikä me sinne ylös enää vanhana varmaan pystytä edes konkkäämään. MUTTA, onneksi rakennamme tätä taloa vain meille, emmekä muille. Sitten vanhana voi rakentaa invahissin talon kylkeen (paitsi että tätini varasi tornin käyttöönsä jo sitä ennen), mies voi palkata jonkun kuuman nuoren siivoojan siivoamaan tornin ja enemmän meitä sitten kiikkutuolissa harmittaisi se, ettemme sitä tornia olisi ikinä tehneet, kun siihen oli kerrankin mahdollisuus. Omaa taloa rakentaessa on lupa käyttää mielikuvitusta ja tehdä siitä omanlainen, silläkin kustannuksella, että saa osakseen paheksuntaa. Mutta mielensäpahoittajia tämä maa on aina ollut pullollaan, se tuskin tulee ikinä muuttumaan.  

Hyvää Runebergin päivää kaikille! Syökää torttuja :)

Ikkunakuvia ulkopuolelta

Nyt niitä ensimmäisiä ikkunakuvia tänne. Instagramin puolelle @toyryla2017  olenkin jo laittanut videota tornin näkymistä. Ikkunat tilattiin Tender Ehituksen yhteistyökumppanilta Aru Grupp- firmalta Virosta. Ikkunat saapuivat maanantaina samalla rahdilla loppujen eristeiden kanssa. Tenderin miehet ovat tämän viikkoa asentaneet ikkunoita paikoilleen ja tänään olikin enää asentamatta saunan ikkuna ja terassin ovet. Tornin ja yläkerran ikkunoissa on jo vuorilistatkin paikoillaan. Laitan nämä kuvat parissa erässä, kun niitä tuli räpsittyä niin paljon. Joten aluksi ulkopuolen kuvat ja alkuviikosta laittelen sitten sisäkuvia. Tänään olikin upea ilma kuvata ja nyt kun ikkunatkin oli paikoillaan näki hyvin kuinka valoisa alakerta on. 

Vuorilaudoista laitan paremman kuvan kun alakerran laudat ovat paikoillaan niin saa kuvattua kohtisuoraan. 

Ikkunoiden sävy on mielestäni juuri sopiva taloon. Valkoiset ikkunat eivät tuohon olisi oikein sopineetkaan. Ikkunat tuovat hyvin ryhtiä julkisivuun ja näyttää jo paljon valmiimmalta. Laitan sävykoodia ja muita tietoja seuraavaan postaukseen sisäkuvien kera, kun nyt ei pää oikein pelaa tämän kirjoittamisen kanssa.

Kipakkaa helmikuun alkua kaikille!

Lattiavalu maakostealla betonilla

Aika ottaa kiinni rakennusjuttuja täällä blogin puolella. Tammikuun alkupuolella meille tehtiin alakerran lattiavalu. Olimme aiemmin puhuneet ihan perus märkäbetonivalusta, mutta sitten bongasin netistä maakostean betonin. Se on euroopassa yleisesti käytetty ekologisempi valubetoni, täällä sitä ei ole aiemmin käytetty, koska siihen ei ole ollut sopivaa kalustoa. Pyysimme tarjouksen valmisbetonista ja maakosteasta betonista. Hintavertailussa materiaali- ja rahtikulut olivat samoissa hinnoissa, mutta maakostean työstö on hitaampaa, joten sen takia hintaa tuli vähän enemmän kuin valmisbetonille. Mutta kannattaa huomioida, että maakosteasta jää lopputyöstöstä hionta kokonaan pois, joka lisää sitten taas valmisbetonin hintaa.

Betonifirmaksi valikoitui EcoFloor Finland Oy. Heidän sivuillaan maakosteasta betonista mainitaan muun muassa näin,

Maakostea betoni on erittäin ekologinen vaihtoehto niin rakennukselle, kuin ympäristöllekin. Maakostean betonin paremmuus johtuu erittäin pienestä vesi-sementtisuhteesta. Siksi maakostea betoni ei halkeile eikä raudoitusta välttämättä tarvita. Vähäinen vesimäärä on myös huomattavasti parempi rakenteille: toisin kuin valmisbetoni, maakostea betoni ei kovettuessaan luovuta vettä rakenteisiin.

Maakostean betonin työstäminen eroaa täysin tavanomaisesta betonista. Pienen vesimäärän ja ilmanpaineella tapahtuvan pumppaustekniikan ansiosta maakostea betoni ei roisku, eikä näin ollen seiniä ja ikkunoita tarvitse suojata. Levitystekniikka ja suhteellisen rauhallinen pumppausnopeus takaavat erittäin suoran ja mittatarkan lopputuloksen.

Betoni valmistetaan suoraan tuömaalla omassa pumppausyksikössään eli tuossa ensimmäisen kuvan rekan perässä. Ainut minkä tarvitsee työmaan puolesta on vesi, joka meillä vedettiin hallista ja jonka kevyen vesisuihkun jälkeen vaihdoin tulemaan hallin takana olevasta ulkohanasta, johon letkun sai tiiviimmin kiinni. Kun vesi oli kytketty, rekka alkoi hurista kuin huvipuistolaite ja sen perästä alkoi putputtamaan lähinnä hiekan näköistä betonia letkun kautta taloon sisälle. Ei mennyt kovin montaa tuntia, kun koko alakerran betonit oli sisällä ja työstetty. Hiekkakakkumaisen betonin työstäminen on hitaampaa kuin valmisbetonin ja miehet jäivätkin vielä hiertämään lattiaa, kun rekka lähti jo pihasta. 

Olimme todella tyytyväisiä EcoFloorin palveluun. Saimme nopean peruutusajan valulle, hyvää palvelua ja firmasta vielä soitettiin myöhemmin iltapäivällä varmistaakseen, että olimme tyytyväisiä työn jälkeen. Olihan tuo mukavaa, kun seiniä ei tarvinnut alkaa suojaamaan, vettä tuli betonin mukana taloon sisälle paljon vähemmän, jätettä syntyi ehkä yksi ämpärillinen, saimme kuitin missä luki koko prosessiin kuluneiden materiaalien määrä, betonin kuivumisaika oli lyhyt ja eikä lattialle tarvitse tehdä enää mitään ennen sen pinnoitusta.

Tietenkin plussakelien jälkeen ilma halusi pakastua juurikin meidän valupäivänä, joten iltapäivästä kaahasin Kouvolan Ramirentille hakemaan rakennuslämppäreitä talolle, jottei sisätilat menisi miinukselle. Liikuin talon sisällä styroksien päällä kuin älä astu laavaan-leikissä samalla kun yritin saada lämmitintä toiseen päähän taloa. Vaikka betoni oli tähän mennessä jo kovettunut aika kovaksi, niin styroksien päällä loikkiessa paino jakautui leveämmälle, joten lattia säästyi ilman kengänjälkiä. EcoFloorilta neuvottiin myös peittämään betoni muovilla noin viikon ajaksi, jotta kosteus ei karkaisi betonista liian nopeasti. Tämän teimme sitten seuraavana päivänä kun lattia kesti hyvin kävelyä. Myös lämpöä suositeltiin pidettävän ainakin viikon plussan puolella, jotta lattia kuivuisi paremmin.

Lattiavalun jälkeen olikin raksalla taas hiljaiseloa tähän viikkoon asti. Maanantaina saapui rekkakuorma Virosta, jossa saapui, vihdoinkin, meidän ikkunat ja eristeet. Ikkunat ja terassin sekä parvekkeen ovet tulivat virolaisesta firmasta, Aru Grupp. Jännitti todella paljon nähdä ikkunoiden sävy livenä, koska valitsin sävyn omasta NCS-värikartasta, enkä ollut nähnyt sitä missään valmiissa isossa pinnassa. Mutta voin sanoa, että helpotus oli suuri kun ensimmäiset ikkunapakkaukset avattiin. Hieman kävi taas sääliksi työmiesten työolosuhteita tämän päivän lumityrskyssä, mutta hyvää työtä näyttävät tekevän vaikka keli olisi mikä. Voisin viikonloppuna laitella tänne ikkunakuvia tulemaan, koska itse olen ainakin niistä ihan fiiliksissä, talo alkaa näyttämään taas paljon valmiimmalta. Myös ensimmäiset ikkunoiden vuorilistatkin ovat paikoillaan, mikä sekin jännitti, koska ne oli myös itse suunnittelemani.