DIY Pöllö maatuska

Välillä vähän muutakin kuin vain raksajuttuja. Kälyni oli tilannut meille setit itsemaalattavia puisia maatuskoja maatuskat.com kaupasta. Juhannuksena päätimme pitää maatuskojen maalaustalkoita raksailun ja remppailun ohessa. Kälyllä oli selkeä visio maalata omistaan supersankareita ja minä pyörin viimeiseen asti pinterestissä osaamatta päättää mitä omiini maalaisin. Minulla on kasa vanhoja perinteisiä maatuskoja, joten halusin näistä jotain muuta. Pinterest oli tosiaan pullollaan erilaisia ideoita hyvin simppeleistä haastavampiin maatuskoihin ja aina barbapapoista eri eläinhahmoihin. Voiton vei söpöt pöllöhahmot, joita löysin erilaisia saman naisen maalaamina. Koska tarkka kopiointi on itseni sekä kälyni vahvuus, päätin ottaa mallia näistä samaisista pöllöistä. 

Kolme pöllöä sain maalattua juhannus sunnuntaina ja kaksi viimeistä maalasin seuraavalla viikolla valmiiksi. Koska olen näköjään vähän kehno ottamaan välivaihekuvia, niin tässä on vain aloituskuva sekä valmiit pöllöt. Haastavaa maalaamisesta teki maatuskojen pieni koko, pienin oli vain noin kolme senttiä korkea ja korkeinkin vain reilu 10 senttiä. Toki aihe olisi voinut olla se yksinkertainen barbapapa, mutta näissä oli mukavasti haastetta. Maaleina käytimme perus askartelu akryylimaaleja ja nämähän voisi vielä suojalakata jollain matta-lakalla, varsinkin jos tulevat lasten leikkeihin. Maalauksen aloitin pohjamaalaamalla pöllöt yhdellä pohjavärillä, ruskea, harmaa tai valkoinen ja sen jälkeen maalasin silmät ja siitä eteenpäin kerroksia kerroksien päälle. 

Tässä myös kuvat näistä Kälyn maalaamista supersankareista. Nämä on ihan superhauskat. Pikkuveikkani on kova supersankari-fani, joten sopivat hyvin heille.

Näitä oli ihan tosi (meinasin taas kirjoittaa super) hauska maalata ja ehkä joudun ostamaan lisää näitä maatuska aihioita. Voisin maalailla näitä tilauksestakin, jos joku on kiinnostunut. Aihe voisi olla melkein mikä vaan ja voisi toimia lahjanakin hyvin. :)

Helteistä loppuviikkoa kaikille! :)

Ilmakasveja ja Thaimaan tuliaisia

Hankin Thaimaan reissulta tuliaisiksi muutamia sisustusjuttuja. Löysin Koh Taon saarelta yhdestä pikkuputiikista tälläisiä ihania kookospähkinöistä tehtyjä amppeleita. Tajusin, ettei noihin oikein voi mitään multakasveja laittaa, koska kauniit koristereiät eivät näkyisi ja ne pitäisi muutenkin vuorata jollain, että mullat pysyisi sisällä. Keksin, että jotkut patterituikut voisivat olla niissä kivat. Eivät aiheuttaisi palovaaraa (syttyykö pähkinät helposti?) ja koristeet korostuisivat kivasti. Mutta kotiin tultaessa tajusin, että aika valoisaa alkaa olla, joten tuikut saavat jäädä ensi syksyyn.

Sitten muistin nämä tämän hetken (tai taidan olla aina niin myöhässä näissä muotiasioissa) trendikkäät ilmakasvit, jotka eivät tarvitse multaa. Ne voivat pönöttää vaikka keskellä pöytää ja voivat siinä ihan hyvin. Ne nappaavat ilmasta tarvitsemansa kosteuden ja niille riittää kun niitä silloin tällöin suihkuttelee vedellä tai upottaa hetkeksi veteen. En oikein alkuun näistä innostunut, kun niitä jossain näin. Ne näyttävät mielestäni vähän onnettomilta puskasta repäistyiltä tupsuilta. Mutta päätin tutustua näihin outoihin tupsuihin ja ostin pari sellaista Kouvolan Rosariumista. Saa nähdä osaanko hoitaa niitä oikein ja viihtyvätkö ne meillä. Toinen ainakin puskee uutta lehteä, joten en ainakaan vielä viikossa ole niitä tappanut. 

Ja ovathan ne ihan hauskan näköisiä hengaillessaan noissa kookospähkinän puolikkaissa. Sitten kun haluan niihin tuikut, on kasvit helppo siirtää uuteen paikkaan.

Bangkokista löysin meille kotiin Ganesha- patsaan. Hänen pitäisi tuoda onnea ja symboloi uusia alkuja. Ganesha-patsas on myös ensimmäinen esine, joka hindulaisessa kulttuurissa viedään uuteen kotiin. Sen alla olevan lautasen olen aikoinaan saanut nepalista tuliaisena. Löysin Bangkokista myös ihanan kuuloisen äänimaljan. Pienin koiramme, Valma oli tosin sitä mieltä, että sitä ei tarvitse kotona soittaa. Mutta katsotaan tottuuko hän siihen. Nyt laitoin pääsiäisen kunniaksi maljaan pari vuotta sitten askartelemani marmoroidut kananmunat. Ne on tehty meidän omien kanojen munista. Niistä on enemmän vanhoja pääsiäiskuvia ja ohjeet täällä: http://tuleentuijottaja.blogspot.com/2016/03/paasiainen.html

Ostin tänään kimpun tulppaaneita pääsiäiskukiksi. Sen enempää pääsiäismeininkejä ei taida tänä vuonna olla, sillä ostin myös useamman rullan ilmansulkupaperia ja huomenna ajateltiin alkaa askartelemaan uuden talon yläkerran lattioita. Siinä se pääsiäinen hyvin meneekin.

Rauhaisaa pääsiäistä kaikille!

DIY Tulppaani jäälyhty

Terveisiä Thaimaan lämmöstä. Tähän väliin reissua sattui pari sadepäivää, joten kulutan aikaa sisätiloissa bloggaamalla tästä jäälyhty-viritelmästä, jonka tein juuri ennen lomalle lähtöä. Sain ystävänpäivänä työharkkapaikkani Piialta kimpun tulpaaneja, jotka jaksoivat porskuttaa kannussa hyvän tovin. Nettiä selaillessa silmiini osui erilaisten jäälyhtyjen ohjeita ja koska pakkaset paukkuivat hyvissä lukemissa, ajattelin kokeilla, saisiko tulppaaneista mitään aikaseksi. 

Kiinnitin tulpaanit ämpärin reunoille pienillä puristimilla. Myös pyykkipojat käyvät tähän hommaan. Täytin ämpärin varovasti vedellä ja eikun pihalle pakkaseen. Hieman arvelutti, koska tulppaanit eivät pysyneet aivan ämpärin reunoilla, mutta sovin itseni kanssa, että tämä tosiaan oli vain testiversio ja tulppaanit olisivat muutenkin joutaneet jo kompostiin. Iltaan mennessä mitään huimaa jäätymistä ei ollut vielä tapahtunut. Joten kopautin jään keskeltä rikki ja annoin olla pihalla koko yön. Ei olisi haitannut vaikka olisi jäätynyt kokonaan umpeen. 

Aamulla pinta oli jäätynyt, mutta reunoilta aika ohuelti, eikä tulppaanit olleet kokonaan jään sisällä. Mutta menkööt. Ei nyt aivan Strömsöön veroinen, mutta tarpeeksi nätti. Kopautin jään keskeltä auki ja kaadoin vedet ulos. Otin ämpärin hetkeksi sisään, jotta sen saisi helpommin irrotettua. 

Asetin jäälyhdyn pihalle sopivaan paikkaan ja vaikka kukat hieman nuokkuivat miten sattuu, tuli siitä oikein nätti. Yläosa oli jäätynyt paksulti umpeen, joten laitoin lyhdyn alle lautasen ja sisällä patterikäyttöisen ajastetun kynttilän. Sinne se jäi pihalle ihastuttamaan äitiäni, joka jäi meidän eläimiä hoitamaan loman ajaksi. 

Miten teillä on nuo lyhdyt onnistunut? Kauankohan sitä saisi pihalla pitää, että reunoista tulisi tarpeeksi paksut?

Blogini kommentointi on tuossa alhaalla vaihtunut facebook- kommentoinniksi, joten nyt sinne on helpompi kommentoida ja mie ehkä huomaankin tulleet kommentit paremmin kuin ennen. Pahoitteluni, jos ja kun minulta on jäänyt jotain kommentteja huomaamatta. 

Nyt täällä sade taukosi. Taidan mennä syömään pad thain ja ihmetellä meinaako se flunssan tehdä. Mies ehtikin jo kuumeen täällä potea.

Kaiken maailman reissukuviani voi käydä katsemassa matkakuvainstassani @elefanttikassi. Täällä blogisivulla näkyvän instan vaihdoin rakennusinstaksi @toyryla2017 koska siellä näkyy enemmän blogiin liittyviä asioita ja tuleentuijottajan instassa on kaikkea muuta hömppää. Mutta koska kuvaaminen on kivaa, niin tykkään tunkea kuvia joka paikkaan ja paljon, joten saa seurata vaikka noita kaikkia sivustoja.

Jouluntoivotukset

Tätä kuvaa maalailin muutaman illan ja ajattelin siitä tämän vuoden joulukortti-kuvaa, mutta viime hetkellä tulostimeni ei halunnut olla yhteistyökykyinen kuvan kanssa, joten kortteihin tuli jotain muuta ja tämä Hilma-kissan kuva saa toimia nyt sähköisenä joulukorttina teille kaikille.

Joten toivotankin oikein hyvää ja rauhallista joulunaikaa kaikille lukijoilleni! :) Viettäkää ihana joulu.

DIY moderni seinäryijy

Talo nousee hyvään tahtiin, niin ajattelin kirjoitella tähään väliin muista jutuista. Kävin viime kesänä lankojen kasvivärjäys-kurssilla, josta kirjoitin tässä kesäisessä postauksessa: http://tuleentuijottaja.blogspot.com/2017/07/luonnonvarivarjayksen-peruskurssilla.html

Kurssilta jäi käteen nippu villalankoja, joita oli pienet määrät eri sävyjä ja villalaatuja. Mitään isompaa kutomusta niistä ei olisi saanut aikaiseksi, joten mietin, että mitä niistä voisi askarrella, jotta kauniit värit saisi jotenkin esille. Aluksi tein kaikista värjätyistä sävyistä värikartan paksuun pahviin, jotta myöhemminkin muistaisin mitä sävyjä sai mistäkin puretteesta ja värjäyskasvista.

Tällä hetkellä eri blogeissa ja lehdissä on näkynyt erilaisia moderneja seinävaatteita, -ryijyjä ja makrameepunontoja. Mietin, että monivärinen punonta voisi olla liian villin näköinen, joten kaipasin hieman yksinkertaisempaa toteutusta. Sitten bongasin muistaakseni joltain instasivulta tämän tyylisen seinäkoristeen, jossa langat roikkuivat vapaasti. 

Löysin takapihalta sopivan kuivuneen kuusen oksan, jonka katkaisin sopivan mittaiseksi. Valitsin langoista samaa laatua olevat ja toisiinsa sopivat sävyt ja sommittelin ne sopivaan järjestykseen. Aluksi minulla oli tuossa vielä yksi vaalean punertavakin lanka, mutta hetken koristetta tuijotellessani päädyin poistamaan sen. Leikkasin aluksi kaikki langat saman pituisiksi. Kannattaa huomioida, että yksi kiinnitettävä lanka on aina kaksi kertaa koko pituus. Niin ei tarvitse sitten solmia niitä takaisin yhteen, niinkuin minä tein sen jälkeen kuin tajusin, että v**ks män. Kun langat on leikattu ja sommiteltu, alkaa niiden kiinnitys. Langat voi kiinnittää yksinkertaisesti tekemällä lenkin kepin ympäri ja pujottamalla langan sen läpi. Lopuksi niitä voi kiristellä ja asetella paremmin. 

Jos haluaa, niin keskelle voi tehdä palmikon ja ylijäämälangoista tupsut elävöittämään koristetta. Alaosan leikkasin muotoonsa ja sen voi toki jättää suoraksikin tai leikata miten haluaa. Sitten vain ripustuslenkki paikalleen ja seinälle.

Tästä tuli mieleen kirjoitella nyt, koska olen tämän viikonlopun opettelemassa kehräyksen perusteita samassa paikassa, jossa olin kesällä värjäyskurssilla. Kehräystä tosiaan, sitä ihan perinteistä rukin pyöritystä. Näyttää helpolta, kun sen osaa, mutta näin ensimmäisen päivän jälkeen voin todeta, ettei se todellakaan sitä ole. :D Siitä lisää myöhemmin.

Miten onnistui lintujen karkoitus mansikkamaalta?

Kirjoittelin kesällä siitä, kun maalailin tälläisiä kivimansikoita mansikkamaalleni. Siitä voit lukea täältä.

Tarkoitus näillä mansikoilla oli karkoittaa pahaiset linnut oikeiden mansikoiden kimpusta. Olin tosin vähän skeptinen niiden toiminnasta, mutta hauska niitä oli tehdä. 

Näin kesän jälkeen voin kyllä todeta, että hyvinhän ne toimivat. Vaikka kesä oli viileä ja sateinen, tuli mansikoita aikamoinen sato. Ensinnäkin ne olivat ihan jäätävän kokoisia ja niitä tuli paljon. En kuitenkaan löytänyt kuin yhdestä mansikasta linnun nokkaisun jäljen. Enemmän satoa verotti home, jota sateinen kesä aiheutti. Joten en tiedä olivatko maalatut kivet todella niin onnistunut lintujen karkoittaja vai mistä johtui, ettei lintuja pörrännyt mansikkamaan yllä oikeastaan koko kesänä. 

Joten taidampa kerätä kivimansikat talteen ja laittaa jatkokäyttöön ensi kesänä. Niitä voisi tehdä vielä vaikka lisääkin. 

Äänestän tämän keksinnön siis jatkoon ja toivon ensi kesäksi yhtä hyvää mansikkasatoa. Tosin ilman niitä sateisia ja viileitä kelejä...

Maalattuja mansikoita- yritys karkoittaa linnut mansikkamaalta

Mansikka-aika alkaa olla täällä. Myöhässä tosin niinkuin koko kasvukausi tänä kesänä. Kaupoista saa jo suomalaista mansikkaa, mutta ainakin omalla maalla marjat ovat ihan raakileita ja kukkiakin on vielä puskissa. Mietin, että millä saisi linnut pidettyä tänä vuonna kaukana mansikkamaasta. Viime vuonna oli kaikenlaisia vhs-nauha-viritelmiä, joita sai olla korjailemassa vähän väliä ja silti marjoja hävisi hyvään tahtiin lintujen suihin. 

Olin jostain lukenut maalatuista kivi-mansikoista, joilla hämätään lintuja. Kivet laitetaan puskien sekaan ennen kuin mansikat kypsyvät. Linnut luulevat niitä oikeiksi marjoiksi ja käyvät nokkimassa niitä. Sen jälkeen, kun on nokka kipeä, ne tuumaavat, että tänne ei tarvitse enää uudestaan tulla. Kuulosti vähän liian helpolta ratkaisulta, mutta eikun yrittämään.

Keräsin pihalta sopivan kokoisia pikkukiviä ja pesin ne. Nämä olivat aika kulmikkaita, joten jos löydät pyöreämpiä, niin parempi. 

Maalasin kivet pariin kertaan punaisella akryylimaalilla. Kiviä oli niin paljon, etten kaikkia jaksanut kaikkia alkaa koristelemaan, koska siihen mennessä mansikka-aika olisi varmaan mennyt jo ohi. Joten suurimman osan jätin pelkästään punaisiksi ja loput maalasin hieman yksityiskohtaisemmin.

Sitten vain mansikat pitkin mansikkamaata. 

En todellakaan tiedä auttaako tämä yhtään ja olisiko kivimansikat pitänyt laittaa puskien sekaan jo paljon aiemmin, mutta sen näkee sitten, kun marjat alkavat kypsyä. Mutta kivaa puuhaa tämä kyllä oli. Helppoa puuhastella vaikka lastenkin kanssa. 

Olen nyt yrittänyt puuhastella ja askarella kaikennäköistä, ettei ajatukset pyöri koko ajan tuon purkutalon kanssa. Maha ollut kipeänä jo monta viikkoa ja leukaperät kipeänä hampaiden kiristelystä. Mutta kohta se on poissa näkyvistä ja toivottavasti pois myös mielestä. Kirjoittelen siitä vähän myöhemmin. Instaa seuranneet ovatkin jo nähneet kuvan puolittain puretusta talosta.