Ajattelin, että bloggailen joulukuussa kivoja joulujuttuja, askartelua, leipomista jne. No toisin kävi, jää jouluvalmistelut aika minimiin, tuli hieman muuta ajateltavaa. Olin aina asennoitunut siihen, että muutan meidän kodista vasta sitten kun vanhainkoti kutsuu. Olen asunut täällä jo 10 vuotta ja Ihana mies reilun kahdeksan. Vaarini on rakentanut talon 70-luvun puolessa välissä hänen perheellensä. Talo on tehty sen ajan standardien ja muodin mukaisesti, siinä on yläkerta ja puolittain maan alla oleva alakerta. Alakerta ei ole oikein ikinä ollut kauhean toimiva, kuten harvat kellarikerrokset ovatkaan. Meidän talossa asumisen aikana on sattunut useampi vesivahinko. Yhtenä keväänä alakerran kellarista tulvi lumien sulaessa vedet sisään niin, että olisi voinut kumiveneellä soudella pitkin huoneita. Salaojituksia tarkastettiin, paranneltiin ja alakerta kuivatettiin. Takkahuone on aina ollut hieman tunkkainen huonosta ilmanvaihdosta johtuen ja kun sen nurkasta löytyi hometta, purettiin kaikki homeiset rakenteet ja näin ollen päädyttiin purkamaan koko huoneen puupinnat. Alakerta remontoitiin kunnolla, kaikkiin lattioihin asennettiin lattialämmitys, jolla ajateltiin kosteuden pysyvän kurissa. Takkahuoneeseen laitettiin koneellinen ilmanvaihto.
Navettapalon yhteydessä reilu kuusi vuotta sitten paineaalto rikkoi vesiputken talomme välipohjassa. Huomattiin, kun vesi tihkui sokkelia pitkin ja alakerran katon maalipinta kupli. Tuvan lattia piikattiin auki ja putket vaihdettiin pintavetoputkiksi. Viime talvena huomattiin, että katto vuotaa jostain kohtaa, kun vessan kattoon ilmestyi kosteusvaurio. Ties kuinka kauan sinnekin vuotanut. Katto oli tarkoitus korjata ensi keväänä.
Alkusyksystä huomasin, että alakerran takka/leffahuoneen nurkka oli taas homeessa. Seinän vierustalla olevan sohvan pohjassa näkyi hometta ja seinän jalkalistassa myöskin. Revin suutuspäissäni sohvan pohjalevyn irti ja heitin menemään. Asia jäi siihen, mietintäasteelle, että pitäisikö koko sohva hävittää. Huonetta ei ole oikeastaan käytetty sen jälkeen koko syksynä. Itsenäisyyspäivän aattona menin sinne veljen muksujen kanssa katsomaan leffaa ja huomasin hetken sohvalla oltuani, että kurkku alkoi kipeytyä. Marssimme takaisin yläkertaan ja käskin miestäni heitttämään sohvan pihalle. Ihana mies purkasi ja pöllytti sohvan ulos alakerran ovesta. Takaisin ylös tullessaan hän oli jo aivan tukkeessa, silmät punaisen turvoksissa, nenä vuoti ja kurkku tukossa. Takkahuoneen ovi pistettiin säppiin. Hänen olonsa ei helpottanut koko viikossa. Loppuviikosta varattiin homekoira kyläilemään.
Oltiin jo varmoja, että alhaalla on taas hometta, mutta halusimme varmistaa merkkaako koira muitakin kohteita, kuten välipohjan tai vessan katon. Koira ei ole vielä ehtinyt talolla käymään, mutta pakko oli alkaa miettimään vaihtoehtoja. Talosta oli päästä pois, turha leikkiä enempää terveydellä. Hölmöähän se on aina ollut pelleillä tämän talon home-arvailu-leikeillä. Mietitty johtuuko esim. minun väsymys homeesta, ennen remonttia kun alakerta on aina tuoksahtanut. Ihana mies on niiskuttanut lähes siitä asti kun on täällä asunut ja kun ei enää polta tupakkaakaan, niin ei voi sen syyksi laittaa. Nyt ainakin selvisi, että home se on. Tuskin kukaan, joka ei ole yliherkistynyt homeelle olisi saanut noin vahvaa reaktiota sohvaa purkiessa. Itsellä home on tuntunut nyt pöllyttämisen jälkeen kurkussa ja silmien kuivuutena. Päätettiin, että muutetaan verstaani päätyyn, sosiaalitiloihin. Siellä on huone joka on ollut lähinnä myytävien/hamstrattujen mööpelien säilytystilana, vessa suihkulla ja toimisto, jossa on pieni keittiökalustesetti jääkaapilla eli pieni kaksio meille. Siellä sitten voisi rauhassa miettiä, että mitä talolle tehdään, remontoidaanko vai rakennetaanko kokonaan uusi.
Siirrettiin Romukopan (myyntitila) puolelta mööpelit verstaan vintille ja siivottiin tila. Haettiin jo kaupasta uusi sänky, koska pehmustettuja huonekaluja ei kannata hometalosta ottaa uuteen käyttöön. Oltiin juuri pari viikkoa sitten puhuttu, että ostettaisiin jossain vaiheessa uusi sänky, kun vanha alkoi käymään jo selän päälle. Nyt uusi tuli hankittua vaan vähän vauhdikkaammin. Lueskelin, että juuri noita pehmustettuja verhoiltuja kalusteita ei oikein kunnolla saa homevapaiksi, joten ainakin sänky ja olohuoneen sohva pitää hävittää. Vanhoista mööpeleistäni puran verhoilut ja ne voi sitten joskus verhoilla uudelleen, niitä en halua hävittää. Puisille ja muutenkin kovapintaisille huonekaluille ja esineille pitäisi riittää huolellinen pesu ja mielellään saunotus. Tekstiilit kannattaa pestä mahdollisimman kuumassa vedessä. Tulee pitkä prosessi, kun käy kaikki talon tavarat yksitellen läpi puhdistaen.
Ei tämän näin pitänyt mennä. Ajattelin, että tämän syksyn/talven stressaavin asia on meidän vanhasta Pinja-koirasta luopuminen. Hän meni syksyllä huonompaan kuntoon ja päätin, että sopivalla hetkellä hän pääsee pois. Eihän sellaista sopivaa hetkeä tietenkään ole tullut ja nyt kun rouva taas piristyi ja tuli tämä toinen paska, niin en taas osaa tehdä päätöstä luopumisesta. Pitäisi rohkaistua asian suhteen, mutta melkein 13 vuoden ystävästä on todella vaikea luopua omalla päätöksellä.
Meillä on jotenkin ollut todella paska säkä rakennusten suhteen, milloin palaa navetta ja milloin on vesivahinkoja ja hometta. Ja onhan tässä ollut muutenkin vaikka ja mitä. Mutta todettiin sitten Ihanan miehen kanssa, että meillä menee yhdessä muuten niin hyvin, että pakkohan sitä on välillä tulla ulkopuolelta jotain koetuksia. Hyviä puolia kun etsii niin, meidän ei onneksi tarvinnut miettiä muuttoa jonnekin kylälle tai kaupunkiin, vaan pystyimme jäämään tilalle. Jaksaa sitten helpommin käydä irtaimistoa läpi, kun ei tarvi reissata mihinkään kauemmas. Eikä minun tarvitse hävittää kaikkia perintö- ja antiikkimööpeleitäni, vaan ne saa toivottavasti puhdistamalla homevapaiksi. Se olisi ollut jo liian paljon, siihen nähden, että saatan joutua luopumaan vaarini rakentamasti talosta. Talo toimii huonosti, mutta silti se on niin kovin rakas ja muistoja herättävä.
Joidenkin mielestä tälläiset homeongelmat ovat kuitenkin ihan höpöhöpö-juttuja ja ovat sitä mieltä, että kyllä ne oireet jostain muusta johtuu. Jännästi vaan esimerkiksi Ihanan miehen tukkoisuus häviää talosta poistuttaessa ja takaisin tullessa hän niiskuttaa viimeistään tunnin kuluessa. Vaikeahan homeesta on päästä eroon ja huonolla säkällä se aiheuttaa elinikäisiä vaivoja.
Mitä oireita home sitten saattaa aiheuttaa:
• Yleensä aluksi ohimeneviä silmien ja hengitysteiden ärsytysoireita homealtistuksen yhteydessä
• Lisääntynyt hengitystieinfektioiden määrä
• Poikkeava väsymys ja usein päänsärkyä. Potilas saattaa nukkua yli 12 tuntia vuorokaudessa ja on silti väsynyt. Hänen on vaikea keskittyä mihinkään, tuntuu kuin aivot olisivat usvassa, muisti pätkii ja erilaisia kipuja, tuntopuutoksia on usein raajoissa.
• Homealtistus nostaa osalla potilaista verenpainetta ja pulssia
• Pienelle osalle astma ja paheneva hengenahdistus sekä harvoille radiologisia keuhkomuutoksia
• Gastrointestinaalioireet: mahavaivoja ja ripulia
• Fibromyalgiatyyppisiä lihas- ja niveloireita, harvoin selvä reumasairaus
• Iho-oireita: punoitusta, petekkioita ja joskus ihovaskuliittiakin
• kasvojen alueen herpesinfektiot lisääntyvät
• neurologisia (kipu)syndroomia, raajojen puutumisia yms.
• Noin puolelle tulee jatkossa monikemikaaliyliherkkyys (MCS)
(lähde: hengitysliitto)
Viime yö oltiin ensimmäistä kertaa kertaa Romukopassa yötä. Pesukone on huutanut aamusta iltaan, että saadaan pyyhkeitä, lakanat ja vaatteita käyttöön. Tulee mieleen se dokumentti, Yksi tavara päivässä, jossa mies muutti alasti kämppään ja sai varastosta hakea yhden tarvitsemansa tavaran päivässä. Koirat ja kissa ihmettelivät muuttoa, mutta sopeutuvat varmaan pikkuhiljaa.
Onneksi kohta on kuitenkin joulu ja muuten kaikki on hyvin. Sain stressistä näköjään pienen flunssan päälle (todennäköisesti flunssa, ei home, koska olo ei helpottanut töissä yövuoron aikana), mutta toivottavasti se menee nopeasti ohi ja pääsee fiilistelemään joulua.
