Viime viikon bloggaajatapaamisessa saimme maistaa Aholafarmin Tuulan tekemää hyvän makuista pihlajajuomaa. Hauskana yhteensattumana valmistimme tällä viikolla koulussa samaa juomaa, jota tarjoiltiin tänään koulun päättäjäisjuhlassa. Tulevina luonnonvaratuottajina villiyrtit ja -vihannekset kuuluvat suurena osana opintoihimme. Maanantain yrttipäivänä keräsimme muiden villiyrttien ohella ämpärillisen nuoria pihlajanlehtiä, joista valmistimme opetajamme Milan ohjeistuksella kirpsakkaa pihlajanlehtimehua.
Pihlaja on suomalaisten pyhä puu ja muutenkin Euroopan pyhimpinä pidettyjä puita.Puu pihalla toi onnea taloon. Sekä kelttien että druidien uskonnollisissa seremonioissa sillä oli tärkeä osa: se suojeli ihmisiä pahoilta hengiltä, joiden ajateltiin levittävän sairauksia. Venäjällä on ollut tapana kasvattaa pihlajia talojen lähellä suojatakseen niitä noitia, velhoja ja haamuja vastaan. Pihlajan lehdissä on paljon antioksidantteja ja niistä on apua mm. vatsatautiin. Kuivattuna niitä voi käyttää yrttiteenä. (Piippo, 2017)
HUOM! Muistathan, että puiden antimien kerääminen ja ottaminen ei kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin. Saat kerätä puiden antimia omalta maalta ja tai maanomistajan luvalla.
Ohje:
1/2 ämpärillistä (n.5 litraa) pihlajanlehtiä
3 litraa kiehuvaa vettä
25 g sitruunahappoa
1/2 kg sokeria
Kaadetaan kuuma vesi lehtien päälle ja lisätään sitruunahappo kylmään veteen sekoitettuna. Annetaan maustua jääkaapissa 1 vrk. Siivilöidään lehdet pois. Sekoitetaan sokeri. Valmis juoma on tiiviste ja se laimennetaan vedellä ennen juomista.
Jos haluat säilöä mehua pidemmäksi aikaa, kuumenna mehu melkein kiehuvaksi, niin että pinta alkaa poreilla, mutta ei vielä kiehu. Pullota kuumennettuihin pulloihin tai pakasta. Juoman voi tehdä myös mustaherukanlehdistä.
Juoma on mukavan kirpeää, jossa on hieman karvas maku. Mietin, että mehu voisi sopia juhliin esimerkiksi kivennäisveteen lantrattuna tervetuliaisjuomaksi tai booliksi sekoiteltuna. Hyvää se on toki noinkin. Kannattaa kokeilla, koska juoma on todella helppo valmistaa.
Ensimmäinen lukuvuosi uusissa opinnoissa hurahti todella nopeasti. Ensi syksynä alkaakin sitten erikoistumisopinnot. Suoritan kaksoistutkinnon ja minun pitäisi valmistua luonnonvaratuottajaksi ja luonto-ohjaajaksi, joten heti alkusyksyyn pitäisi löytää sopiva työharjoittelupaikka.
Siihen asti, kirpsakkaa kesän alkua kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti