keskiviikko 29. elokuuta 2018

Yöllinen jännitysnäytelmä

Valman piti tosiaan mennä kohdunpoistoleikkaukseen tänään iltapäivästä. Eilen illalla Valman kunto kuitenkin romahti ja myöhään illalla vatsan oikea puoli alkoi turpoamaan. Pelkäsin, että tulehduspesäkkeet olivat räjähtäneet. Tuli mieleen oma umpilisäkkeen puhkeaminen ja se kuinka kipeä se oli kun räjähtäneitä märkäpesäkkeitä oli pitkin sisuskaluja. Yhden aikoihin yöllä teimme päätöksen, että nyt lääkäriin tai Valma ei muuten varmasti näe aamua. Soitto Vantaan päivystävään Evidensiaan, koira kainaloon ja kaasu pohjassa kohti Tammistoa. 
Automatkalla Valma hieman piristyi, koska rakastaa autoilua tai lähinnä sitä, että autolla pääsee pois landelta. Perille päästyämme Valma ultrattiin ja siellä näkyi jo todella isoja kohdunsarvia. Päätös leikkauksesta tehtiin äkkiä, koska jos tulehdus märkisi vatsan puolelle, olisi se sitten menoa. Siinä kohtaa, kun piti päättää elvytyskielloista leikkauksen aikana tai sen jälkeen alkoi meidän molempien alahuulet väpättämään ja lähdimme ajamaan kotiin raskain mielin jättäen Valman sairaalaan hoidettavaksi. Tuijotin kelloa ja totesin tunnin jälkeen, että ainakaan verikokeista ei löytynyt mitään vakavampaa, koska siitä olisi jo soitettu.
Viiden aikaa aamulla sairaalasta soitettiin ilahduttava puhelu, että leikkaus oli mennyt hyvin ja Valma oli jo herännyt nukutuksesta. Sovimme, että aamuvuoro vielä tarkkailisi Valmaa ja sieltä sitten soitettaisiin koska hänet voisi kotiuttaa. Puhelun jälkeen maltoimme käydä nukkumaan ja ehdimme nukkua muutaman tunnin, kunnes aamupäivästä soitettiin kotiuttamisesta. 
Ajelimme takaisin Vantaalle ja vastassa oli jo hyvin hereillä oleva terrieri. Saimme kotiutumisohjeet ja sen jälkeen helpottuneelle kotimatkalle. Valma oli hyvin väsynyt, mutta iloinen, että tulimme hänet hakemaan. Tämä päivä onkin mennyt sairastuvalla tarkkaillen, että toipuminen lähtee hyvin käyntiin.
Vaikka päivystyksessä tehty leikkaus olikin kallis, niin onneksi lähdimme yöllä sinne ajamaan. Leikkauksessa löytyi viitteitä kohdun puhkeamiseen, koska vatsaontelossa oli jo hieman nestettä. Joten en tiedä olisiko Valma selvinnyt, jos leikkausta olisi vielä viivytelty. Mutta nyt toivomme rauhallista ja hyvää toipumista Valmalle sekä monta lisävuotta tälle pirteälle vanhukselle. Meiltä tosin taisi muutama elinvuosi kadota tässä stressistä.. Huh sentään..
Kiitos todella paljon Tammiston Evidensialle hyvästä palvelusta ja hoidosta :)

tiistai 28. elokuuta 2018

Mätäkuu- huomenna leikkaukseen

Mätäkuu teki tehtävänsä. Meidän molemmat koirat ovat leikkaamattomia ja saavat juoksut aina peräjälkeen. Ensin Halla- labradori ja sitte Valma- bostoni. Pari viikkoa sitten Valman olo huononi juoksujen loppupuolella. Joi paljon ja laski allensa. Hänen protesti-kuset ovat tuttuja jo entuudestaan, mutta nyt huomasi, ettei tämä johtunut vain herneistä nenässä. Sitten pienestä koirasta huomasi jo kuinka kipeä hän on, joten varasin lääkärin. En aluksi tajunnut edes, että se oli kohtutulehdus, mutta kun lääkäri sitä puhelimessa heti epäili, niin olihan se selvä. Yleensä se tulee vasta myöhemmin juoksujen jälkeen ja on melko yleinen vanhoilla leikkaamattomilla nartuilla. 
Olin jo varma lääkäriin mennessä, että tämä olisi Valman viimeinen viikko. Valma ultrattiin ja siellä näkyikin tulehduksen alku. Hän sai antibiootit ja toivottiin, että tulehdus olisi mennyt sillä ohi. Yleensä, jos tulehdus pääsee tekemään märkäkohdun, ainoa hoito on leikkaus tai se toinen ikävämpi vaihtoehto vanhoille koirille. Hain vielä lisäksi kipulääkkeitä, kun Valma oli niin kipeän oloinen. Lääkärissä hän tosin esitti reipasta, koska oli päässyt kerrankin kaupungille ihmisten ilmoille. Hän kun ei tästä maaseudusta niin välitä. Valma mieluummin istuskelisi trendi-kahviloissa timanttipanta kaulassa, kuin hengailisi täällä landella.
Viime viikko näyttikin jo hyvältä, kun antibiootit ja kipulääkkeet jylläsivät ja ajattelimme jo, että säikähdyksellä selvisimme. Mutta nyt kun lääkekuuri loppui, kunto taas huononi. Kävimme uudestaan tänään lääkärissä ja ultrassa näkyi, ettei antibiootit olleet auttaneet. Haluamme kuitenkin vielä leikkauttaa hänet, koska vaikka Valma onkin jo melko vanha, täyttää joulukuussa 12 vuotta, on koiruli kuitenkin hyvässä kunnossa ja moni luuleekin tätä vauhdikasta terrieriä paljon nuoremmaksi. 
Lääkäri sai leikkausajan huomiselle iltapäivälle tai riippuen siitä saako hoitajan varattua, mutta se selvinnee huomenna. Valma oli lääkärissä taas reippaana, mutta nyt illalla todella vaisuna ja kipeänä. Saatiin lisää antibioottia ja kipulääkkeitä menee myös, että olisi vähän kivuttomampi olla.  
Nyt vaan kaikki peukut ja tassut pystyyn, että leikkaukseen ehditään ajoissa, se menisi hyvin ja toipuminen sujuisi mallikkaasti. Tällä maailman suurimman persoonan omaavalla Vaapolla voisi nimittäin olla vielä monta iloista vuotta jäljellä, emmekä me ole vielä todellakaan valmiit luopumaan hänestä. 
Kuvat ovat yhdeltä sumuiselta aamulta pari viikkoa sitten. Luonto oli verhoutunut kokonaan kauniisiin hämähäkinseitteihin, jotka olivat täynnä kastehelmiä ja sakea aamu-usva näytti todella lumoalvalta.

torstai 23. elokuuta 2018

Saunan hirsiseinien piilutus

Mikä on piiluhirsi tai piilutus?
Vanha hirsipinnan työstötapa, joka on perinteisesti tehty piilukirveellä käsinveistäen. Veiston jälkeen hirren pinta näyttää hieman aaltoilevalta ja kirveen jälki muokkaa puun pintasolukosta säänkestävämmän. Näin työstettyä hirren pintaa näkee monissa vanhoissa hirsitaloissa. 
Ihana mies ehdotti kesällä, että eikö sauna olisikin hienon näköinen, jos sen kaksi hirsiseinää olisivat piilutetut. Totesin, että no kyllä ja ystävämme Päähamsteri osaisi sellaisen varmasti toteuttaakin. Viime viikonloppuna hänellä oli aikaa tulla työstämään saunan seinät  ja kyllä niistä tulikin hienot. 
Perinteisesti piilutus tehdään kaikkiin seiniin ennen hirsikehikon kasausta kirveellä. Mutta nyt kun seinät olivat jo pystyssä ja piilutus olisi vain ulkonäöllinen seikka yhdessä huoneessa, se toteutettiin kätevästi piilutuskoneella. Kone on rälläkän näköinen vempain, joka on pelkästään piilutukseen tarkoitettu. Koneella piilutusjäljestä tulee hieman kapeampi kuin kirveellä tehtynä, mutta käsityönä se on kuitenkin tarpeeksi elävän näköinen.
Saunan suunnittelu on pääasiassa miehen käsissä. Ainakin  yritän olla puuttumatta siihen. Saunamme on melko pieni, noin 4 neliötä. Kahdella seinällä on ulkohirsiseinä ja kahdella raakaponttiseinä, jonka päälle tulee varmaankin joku paneeli. Hirsiseinän ja väliseinien liitoksesta taidan kirjoittaa myöhemmin lisää. 
Lauderakenteeksi mies oli suunnitellut koko saunan kokoisen tason, johon upotetaan kiuas ja lauteiksi tulisi pari irtotuolia. Ehkä jemmaan voisi askarrella myös irrallisen pitkän penkin siltä varoin, jos ja kun saunojia on enemmän kuin me kaksi. Piilutettuun seinään voisi sopia joku tummempi sävy, joka korostaisi seinän elävyyttä. Muuten en osaa vielä sanoa mistä puulajista laudetaso tulee. Sen näkee sitten kun se on joku päivä valmis. 
Saunan ja kylpyhuoneen väliin sahattiin ja muurattiin ikkunalle paikka. Mies ehdotti aluksi väli-ikkunaksi hallissa olevaa koristeellista ikkunaa (jota itseasiassa olin itsekin siihen joskus mietinyt), mutta se oli liian iso. Keksin sen tilalle verstaan vessan peilin, jonka olen joskus jostain sisustusliikkeestä ostanut. Se on uusvanhan ikkunan näköinen peili, josta saisi ikkunan vaihtamalla peilin lasiin. Ihan hauska yksityiskohta, hieman erilaisella ikkunanmuodolla. Kylpyhuone on tehty huone huoneen sisällä- periaatteella muuraamalla se harkoista ja jättämällä ilmarako hirsiseinän väliin.
Löylyhetkiä odotellessa.. 

perjantai 10. elokuuta 2018

Ensimmäiset tapetit seinässä

 En tiedä kuinka fiksua on jo tehdä valmiita pintoja, mutta toisaalta, ei tämä muuten valmistu. Porraskuilussa nökötti minun isompi maalausteline, jota jo kaipailtiin kattopaneloinnissa. Joten päätimme, että teen portaikon seinät valmiiksi, jotta telineet voitaisiin purkaa sieltä pois. Aloitin hommat viime viikolla pinkopahvittamalla seinät. Maanantaina leikkelin tapetit valmiiksi, koska pinkopahvin päälle tapetoitaessa, tapettivuodat pitää olla valmiiksi oikean kokoisina. Siinä menikin hetki päätä raapiessa, kun yritin mittailla vinon katon etenemää suhteessa kuviokohdistukseen. Mutta kun tiistaina sain vuodat seinään naapurin Kälyn auttaessa liisteröinnissä, huokaisin helpotuksesta huomatessani, että blondin aivoni olivat mitanneet vuodat oikein.
Alaosaa tulee kiertämään koristelista, sitten kun listoittamiseen asti joskus pääsemme. Ihana mies saikin jo kuvassa näkyvän katon paneloitua valmiiksi, joten ensi viikolla pääsen maalaamaan tuvan kattoa valmiiksi.  
Tapetti on William Morriksen Compton-kuosi. Ostin sen Tallinnan Muster-kaupasta. Siitä shoppailuressusta voit lukea lisää täältä: http://starbox.fi/tuleentuijottaja/rakennustarvikkeita-tallinnasta 
Jätin tarkoituksella nurkat vielä vajaiksi tapetista, koska pinkopahvitusta pitäisi jatkaa nurkan yli seuraavalle seinälle, joten nurkat vaativat vielä nurkkapahvin ennen tapetointia. Mietin, että kirjoitanko ohjeet pinkopahvituksesta sekä sen tapetoinnista tänne. Kiinnostaisiko sellaiset?  
Olimme molemmat tosi tyytyväisiä siihen miltä tapetti näyttää seinässä. Mielestäni, jos tapettia johonkin laitetaan, niin se myös saa joltain näyttääkin. Portaikosta tuli heti tosi tunnelmallisen näköinen ja mieli piristyi, kun sai taloon jotain valmista pintaa. Portaikko oli varmaan talon v-mäisin paikka tehdä yhtään mitään, joten siitä eteenpäin pitäisi olla helpompaa. 
Täytyykin käydä ostamassa lisää pinkopahvia ja muuta sälää sekä lauantaina haemme Hämeenlinnan kupeesta meidän pariovet pääsisäänkäyntiin. Jee! Hitaasti, mutta varmasti eteenpäin.