Redneck- teemajuhlat

 Viime viikonloppuna juhlittiin ystävieni Sirkkulin 30-v ja Kopo-miehen 40-v synttäreitä. Juhlapaikaksi keksittiin meidän kotimökki ja koska Elimäellä ollaan, teemaksi valikoitui punaniskainen landemeininki amerikan redneck-hengessä. Tiedättehän nämä kaikki elokuva hillbilly-kliseet lappuhaalareineen ja punaisine muovimukeineen.

Tämä ratkiriemukas juhlaväki on tavannut toisensa ensimmäistä kertaa tasan 10 vuotta sitten, kun ensimmäinen vuosi Kyamk:n restaurointilinjalla alkoi. Kun luokallinen outolintuja tajusivat, että sinne samaan paikkaan ne kaikki hengenheimolaiset ovatkin kasaantuneet, alkoi siitä ikimuistoinen yhteinen taival. Koko meidän vanha luokka ei tosin nyt ollut paikalla. Muutamiin on tullut vähemmän pidettyä yhteyttä koulun jälkeen ja osa estyi pääsemästä paikalle.

Kun kasa pilkunviilaajia suunnittelee juhlia, niin ihan kevyellä rekvisiitalla ei selvitä. Tällä porukalla on juhlittu mm. halloween-, mauttomuus-, 20-luku-, bollywood-, afrikka-, slaavilais-, Playa del Ingles-, maailmanloppu-, umpikuunjuhlia ja vaikka mitä. Ihan vaan siitä syystä, että miksipä ei. Yleensä juhlateema on valikoitunut paikan mukaan. Bollywood järjestettiin Marsun kelta/oranssissa kämpässä, slaavibileet luokkalaisen neuvosto-aikaisessa opiskelijaboksissa ja afrikkabileet Kopo-miehen ahtaassa opiskelijakanikopissa, jonne kuitenkin mahtui puolijoukkueteltta, jos koko kämpän siirsi sen sisälle. Asut ja asusteet sai ja piti aina vetää aina niin överiksi, että saattoi hieman hävettää, jos erkaantui vahingossa porukasta ja päätyi jonottamaan esim. mustaksi maalattuna r-kioskin jonoon.

Näihin juhliin haettiin inspiraatiota pinterestistä, josta löytyi mm. tuo kyltti-idea. Askartelin sen viikolla ja se viimeisteltiin juhlissa. Rekvisiittaa löytyi hyvin omasta takaa ja osan toivat vieraat tullessaan. 

Lippusiimat tulivat Marsun mukana. Olkipaalit sain naapurilta ja ne päätyvät sitten myöhemmin kanoille pehkuiksi. Massikan isäni ajoi pihaan rekvisiitaksi. 

Sää ei oikein suosinut, vaan vettä tuli koko päivän, mutta onneksi poutaantui iltaa kohden jolloin päästiin grillaamaan.

Kopo-mies löysi Kouvolan kauppahallista kunnon köntsät possunlihaa, jota hän ja Ihana-mies käryttelivät enoni rakentamassa, teemaan sopivassa grillissä, samaan aikaan, kun Sirkkulin tekemä papusoppa porisi valurautapadassa. 

Juhlajuomat pitivät myös olla amerikkalaisia ja erilaisia jenkkioluita löytyikin helposti sittarin hyllystä. Booli tehtiin moonshine-pontikka-tyyliin isoon 10 litran ilvestölkkiin, johon löysin pinterestistä sopivan etiketin. Pienen ainesosa sekaannuksen myötä boolista tuli melkoisen eltaantuneen väristä, mutta makua se ei haitannut.

Juhlakalu-cowgirl ja takatukkainen cousin from south. Kaikille keksittiin myös etelätyyliset redneck-nimet, joilla nimikoitiin juomamukit. Löytyi kaikkia Becky-Suesta, Billy Bobiin ja Big Mamaan.

Ruuaksi oli grillattua possua, maissia, papusoppaa, coleslaw-salaattia ja corn breadia. Lihapuolen ja grillauksen hoiti siis Kopo-mies ja muut kokkailut oli tehnyt Sirkkuli. 

Jälkkäriksi oli jäätävän hyvää kurpitsapiirakkaa ja mississippi mud cake, jotka myöskin olivat Sirkkulin loihtimat.

 Big Mama lienee saanut inspiraatiota ainakin leffasta What´s eating Gilbert Grape, jossa perheen äitinä pyöri todella isokokoinen matami. Big Maman poimujen välistä etsittiin illan aikana mm. takatukka-serkun kadonneita tekareita.

Juhlat sujuivat leppoisasti teema-musiikin soidessa taustalla ja naurun raikuessa. Harjoittelimme jo päivällä muutamat kantritanssi-askeleetkin, mutta loppuillasta hauskin videopätkä syntyi, kun tällä teemapukeutumisella vetäistiin perinteinen joka juhlissa tanssittu bollywood-koreografia. Pahoitteleni, mutta sitä spektaakkelia ei nyt tänne laitettu yleisön nähtäväksi. 

Ilta muuttui yöksi ja pikkuhiljaa Rednex hiljeni kaiuttimista ja väsymys iski päälle. Teemajuhlat ovat aivan todella hauskoja silloin, kun kaikki jaksavat ja haluavat panostaa teemaan. Eikä kaikkea tarvitse aina ottaa niin vakavasti, ei ainakaan omaa itseään. 

Tässä vielä lopuksi hauskin perhepotretti ikinä, Big Mama perheineen. :) Yiihaa!!

Oletteko te järjestäneet jotain hauskoja teemabileita? Uusia ideoita otetaan vastaan tulevaisuutta ajatellen. :)

Juhannus fiiliksiä

Juhannus meni vähän turhan nopeasti ohi. Mutta oli aivan todella kiva viikonloppu. Luulin aluksi, että vietämme juhannuksen lähinnä Ihanan miehen, Pikkuveikan ja Minikälysen kanssa, mutta pikkuhiljaa ihmisiä ilmaantuikin paikalle lisää ja aattona meitä taisi enimmillään olla noin 15 henkeä. Hauskoja tälläiset sen suuremmin suunnittelemattomat juhlat. 
Saatiin me aattona, ainakin vähän tehtyä remppaakin Villelän puolella. Ja lauantaina ahkeroitiin siellä hieman Minikälysen kanssa kahdestaankin. 

Rempparojuista saatiin kasattua Kymenlaakson isoin kokko. Pahalta tuntui heittää osa tavaroista menemään, mutta onneksi lastulevyä ei kuitenkaan niin ikävä tule.

Muuten evästettiin grilliruualla, mutta lauantaina jaksoin sentään leipoa kakunkin. Ohjeen bongasin uusimmasta Kotivinkistä, amerikkalainen juustokakku lemon gurd- raidoin. Pohjassa käytin domino-keksejä ja päällä lime curdia lemonin sijasta, koska pidän limestä enemmän. Hyvää oli, voi tehdä muulloinkin.

Osa porukasta yöpyi meillä ja osa kotimökillä, jossa muutenkin vietimme iltaa perjantaina ja lauantaina. Syötiin, juotiin, saunottiin ja osa jopa tarkeni uidakin. Lauantai-iltana oli aika kohmelo ilma, mutta onneksi illat olivat poutaisia ja nuotio lämmitti. Sunnuntaina syötiin äitini paistamia lettuja, joka onkin tullut jo juhannusperinteeksi.

Sunnuntaina ahkeroitiin omalla pihallakin siirtämällä pari köynnösruusua uuteen paikkaan, kun hankimme tuollaisen kivan kaariportin Clas ohlsonilta. Köynnösruusut olivat aiemmin oven lähellä kukkapenkissä ja alkoivat aina syksymmällä tungeksimaan kulkuväylälle. Nyt keksin sitten tuon kaariportin ja samalla sai ruusut toiseen parempaan paikkaan.

Toivottavasti ruusut vielä toipuvat siirrosta, koska juuret olivat todella isot ja niitä joutui hieman katkomaan. Suunnittelin, että kukkapenkkejä voisi jatkaa portilta molempiin suuntiin. Pihamme on mielestäni turhan avoin ja pidän rehevimmistä puutarhoista, ehkä hieman englantilaistyylisistä. Ja toisaalta rakastan japanilaisia puutarhoja, niin päädyin siihen, että toinen puoli pihasta olisi englantilaistyylinen ja toinen japanilainen. Se siitä punaisesta langasta. :) 

Vielä kun osaisi suunnitella sellaisen pihan. No onneksi tässä on vielä loppuelämä aikaa sitä toteuttaa. Haluaisin pihalle enemmän istutuksia ja koriste- tai hedelmäpuita, jottei tämä näyttäisi ihan golfkentältä. Aikoinaan piha oli hienon näköinen, kun mummoni oli kunnon viherpeukalo. Piha on kuitenkin muokattu uudestaan vuosia sitten, kun salaojitusta uusittiin ja se toivottavasti muokkautuu takaisin kivaksi maalaispuutarhaksi pikkuhiljaa.

Toivottavasti teillä oli mukava juhannus!

Helatorstai

Olipas mukava helatorstai. Kävin asiakastapaamisella ihanassa vaaleanpunaisessa 1900-luvun vaihteessa rakennetussa hirsitalossa, jossa minut otti vastaan mainio vanhempi pariskunta ja vastaleivottua leipää teen kanssa. Se oli niitä hetkiä, kun teki mieli halata sitä taloa ja sen omistajia. :) 

Sieltä kotiin ajellessa oli pakko käydä tankkaamassa ja huomasin samalla, että Elimäen kesäkahvila Piika ja Renki oli avattu. Kävin katsomassa siellä taideseuran näyttelyn ja mustilan arboretumin puolella ihailin kukkivia kirsikkapuita. Niitä haluaisin meidänkin pihaan. Pitäisi vaan konsultoida jotain fiksumpaa, että mihin ne kannattaisi istuttaa, ettei niille käy huonosti. Olen kovasti yrittänyt kasvattaa omia magnolioitani, mutta huonolla menestyksellä. Odottelen vielä toiveikkaana, jos tämä viime vuonna istutettu tekisi kukkia, mutta saa nähdä. 

Iltapäivällä menin henkiseksi tueksi, kun Ihana mies asensi laituria meidän kotimökin rantaan. Lampi tyhjennettiin ja ruopattiin viime talvena ja reunukset siistittiin puista. Lampeen tulee uutta vettä koko ajan lähteestä ja onkin täyttynyt hyvää vauhtia. Saa nähdä nyt kun kalat on hävitetty lammesta, että pysyisikö vesi puhtaampana. Se on tyhjennetty kerran aiemminkin, mutta silloin viheliäiset ahvenet maastoituivat pohjamutiin ja perustivat uuden populaation veden tullessa takaisin.

Laituri on ponttoonimallinen ja pitäisi kestää pakkastakin. Sitä voisi käyttää noinkin, mutta päädyimme siihen, että tehdään puuvuoraus päälle ja kaide, niin on sitten mukavampi käyttää ja paremman näköinen.

Koirat tutkimassa vanhan laiturin rappusia.

Aina siinä välissä, kun sadekuuro ei meitä kastellut, niin tein noutoharjoituksia meidän uimamaisteri-saukon, Hallan kanssa. Hän se jaksaisi puljata vedessä vaikka kuinka paljon. 

Siellä se saukko kroolaa kepin perässä. 

Vanha rouva, Pinja tyytyi katselemaan touhua rannasta.

Mukavaa viikonloppua! Mie pakkaan laukun ja suuntaan kohti länsirannikkoa Pyllikin luo.