Viherkatto onnistui

Keväällä istutin kukkia ja apiloita meidän roskiskatoksen viherkatolle. Siitä oli juttua täällä, Klik! 

Sormet ristissä odotin, että kasvaako sieltä muuta kuin rikkaruohoja. Kasvoihan sieltä! :) Aluksi kukkivat päivänkakkarat ja nyt kun ne ovat jo hieman lakastuneet niin muut kukat puskivat esiin. Apilatkin jaksoivat nousta pintaan. Nyt tosin on ollut jopa niin kuivaa, että katto olisi kaivannut hieman lisäkastelua, joten se on päässyt hieman nuupahtamaan.

Mutta olen tyytyväinen, että katto onnistui noinkin hyvin. Täytyy lisätä katolle ensi vuotta varten ravinteikasta multaa ja miettiä mitä muuta sinne voisi istuttaa. Jos kesä on kuiva, niin pohjaistutusten pitäisi olla jotain hyvin kuivaa kestävää lajiketta. Kukathan siementää hyvin, joten niitä nousee sieltä varmaan joka tapauksesta.

Innostuin kuvailemaan pihan muitakin kukkasia, koska niitä nyt vaan on ihana kuvata. Tässä siis pieni kukkakuvapläjäys. Harmi, kun tuoksua ei saa näihin mukaan. Varsinkin liljat tuoksuvat tällä hetkellä huumaavasti.

Tämä salkoruusu oli tämän kesän mysteerikasvi, koska minä tai äitini ei ole sitä pihalle istuttanut. Sitä olemme nyt ihmetelleet, että mistä se on sinne itsensä löytänyt. Ei kai nyt kukka voi yli kymmentä vuotta olla uinuksissa? Ja ei mummolla aikoinaan ollut edes tuon värisiä salkoruusuja. Hämmentävää. Mutta parhaitenhan tälläiset vahinkokukat kasvavat ja komea se on kuin mikä.

Mökillä

Viime viikonloppu oli kerrankin sellainen, että meillä kummallakaan ei ollut mitään menoa ja Ihanalla miehelläkään ei ollut töitä. Kun ilmatkin alkoivat olla vihdoin kesäiset ja halusin viikonlopun ettei tehtäisi "yhtään mitään", päätimme lähteä kesämökille. Olisihan mökilläkin vaikka mitä puuhasteltavaa ja viime kesänä aloittamani maalausprojektikin kaipaisi jatkamista, mutta kaipasin hieman "ei mitään tekemistä". Olen alkanut öisin puremaan taas hampaitani, niin huomaan, että kaipaisin hieman nollausta kaikesta puuhailusta.

Jätin maalipensselit siis kotiin ja pakkasin mukaan kameran, kasan lehtiä ja värityskirjan. Nukuin viikonlopun aikana paljon ja pitkään. Vain oltiin.

No putsattiin me sentään mökin katto ja rännit. Sekä mies hieman harvensi pienimpiä puita pihasta.

Kävimme etsimässä kanttarelleja suljetun mökkitien varrelta. En tunnista sieniä, joten jaan sienet kanttarelleihin, kärpässieniin, sekä isoihin ja pieniin sieniin. ;)

Tässä niitä pieniä ja isoja sieniä. :)

Myös koirat ottivat mökkeilyn rennosti. Tälläisiä viikonloppuja tai viikkojakin voisi olla enemmän. Tykkäsin.

Evakossa Hältsingissä

 Ihana mies järjesti eilen meillä kotona miesten illan, joten minä näin viisaammaksi lähteä evakkoon ystäväni Marsun luokse Helsinkiin. Hän oli muuttanut uuteen asuntoon keväällä, joten oli hyvä syy lähteä tutustumaan hänen uuteeen kotiinsa ja lähialueeseen. Mukaan pakkasin citykoira-Valman, joka rakastaa vilkasta kaupunkilaiselämää. Valma loikkasi autoon innosta täristen uusi, varta vasten tätä reissua varten hankittu blingblig- panta kaulassaan. Meidän muut koirat rakastavat maaseudun rauhaa, mutta tämä pieni pissis on toista maata.

Marsun uusi koti sijaitsee aivan Puu-Vallilan vieressä, joten saavuttuamme kohteeseen, teimme tutustumiskävelyn naapuruston vanhaan puutalo-alueeseen. Haimme eväät kaupasta ja menimme läheiselle kalliolle nauttimaan ah, niin lämpimästä kesäilmasta.

Kuvasin Marsun kodin sisustusta, jossa kalusteet ovat hieman vaihtuneet sitten viime asunnon. Nyt tilaakin oli huimasti paljon enemmän. Tämänkin kodin Marsu on sisustanut hänen ominaisella tyylillään. Sisustus on tyylikäs kokonaisuus, jossa on pääosin käytetty vanhoja huonekaluja ja esineitä taitavasti yhdistäen. Kuvia hänen vanhasta kodista löytyy täältä, klik!

Vanha ruokailuryhmä oli vaihtunut tähän ihanaan Olof Ottelinin suunnittelemaan pöytään ja tuoleihin, jotka olivat löytyneet tutun kautta.

Kiitos vielä Marsulle yöpaikasta ja mukavasta kääkkimis-seurasta.

Tässä vielä Valman loppuposeeraus uuden pannan kanssa. :)