Väriestejuoksu

Tästä on aivan pakko tehdä päivitys, koska meillä oli niin superhauskaa tänään. Osallistuin Pikku J:n kanssa Lahdessa funrun.fi järjestämään väriestejuoksuun. Kuvailin tapahtumaa kavereilleni näin; se on juoksukilpailu, jossa ei tarvitse juosta eikä se ole kilpailu. Matka on noin 5 kilometriä, jonka varrella on 10 estettä, joiden jälkeen saa värijauhetuprauksen päällensä ja maaliin tullessa on vielä maalifestarit, jossa ilmoille heitetään vielä lisää värijauhetta. Lopputuloksena värikkäitä ja onnellisia ihmisiä. 

Kädet värjäytyi aika tehokkaasti esteiden yli punnertaessa.

Kaikki osallistujat saivat valkoiset t-paidat juoksua varten. Pikku J tuunasi meidän paidat vähän mukavamman näköisiksi. 

Alemmat kuvat ovat funrun.fi- sivulta aiemmista väriestejuoksuista, niistä saa hieman osviittaa mitä juoksu pitää sisällään. 

Toivottavasti juoksuja järjestetään myös ensi vuonna, koska aion ehdottomasti osallistua.

Seuraavaksi toivon mukaan hieman enemmän työpainotteisempaa päivitystä tiedossa... ;)

London calling

Kauan suunnittelemamme Lontoon matka yhdessä ystäväni Pikku J:n kanssa toteutui vihdoin viime viikolla. Teimme kolmen päivän pyrähdyksen suurkaupungin hulinaan ja tykästyimme paikkaan. Kolme päivää on tosin aivan liian vähän aikaa kyseisessä kaupungissa, jos haluaa kiertää kaikki nähtävyydet ja ehtiä vielä hengähtämäänkin välissä. Joten priorisoimme muutaman nähtävyyden ja kiertelimmekin koko reissun akselilla kulttuurikävely-pubi-shoppailu. 

Lempparimme Lontoosta:

• Metro, liikkuminen vaivatonta, kunhan jaksaa perehtyä kaaokselta näyttävään metrokarttaan
• Camden town, leppoisa ja viihtyisä kaupunginosa, jossa on kuuluisa Camden market. Paljon kojuja ja hauskoja kauppoja.
• Sohon alue, koskaan ei tiedetty missä tarkalleen oltiin, mutta pois osattiin aina. Sieltä löytyi myös useampi lempipaikkamme
• Wok to walk- ketjuravintola, jossa sai itse kasata listalta omanlaisensa wokki- annoksen, mielettömän hyvää ja iso annos. Miksei tämä ole jo Suomessa?
• Shakespeares head- pubi, parhain pubitunnelma mikä löydettiin
• Pitt Cue co.- ravintola. Tästä meille vinkkasi eräs amerikkalainen työmatkalla ollut herrasmies ja paikka oli todellakin käynnin arvoinen. Tähän pieneen hipsteri-ravintolaan oli 45 minuutin jono, mutta se meni mukavasti ulkosalla tuopin kanssa odotellessa. Tiskillä oli vain yksi kaljahana, josta sai whatever-olutta ja tällä kertaa se oli jotain tummaa ja pahalta haisevaa, mutta hyvää. Jonotusnumero annettiin muovilehmään kirjoitettuna. Ruokalista oli lyhyt ja simppeli, listasta yliviivattiin illan edetessä loppuneet ruokalajit. Söimme pullet porkia, erilaisin höysten ja se tarjoiltiin vanhoilta emalivadeilta. Ruoka oli mielettömän hyvää ja sopivan hintaista. Amerikkalainen suositteli meille myös paikan erikoisshottia, joka oli bourbonia, johon oli sekoitettu suolakurkkumehua. Tyydyimme vain haistelemaan kyseistä tuotetta naapuripöydästä ja näytti olevan maistuvaa. Menkää tänne!

Nyt loma loppui ja taas töiden parissa. Sateista viikkoa kaikille!

Hirsipuu

Restaurointipaja Fenixin kylttiä ei laitetakaan takaisin seinälle, vaan Ihana mies keksi tehdä sille telineen tien viereen. Alkukauhistuksen jälkeen hirsipuu ei näytäkään liian isolta ja sen mittasuhteet näkee vasta paremmin kunhan kyltti tulee paikalleen. Täytyy nyt vaan se kyltti maalata molemmin puolin. Hirsipuu on tehty vanhoista 15x15 hirsipölkyistä ja käsitelty kertaalleen kylmäpuristetulla pellavaöljyllä. 

Roskiksemme kaipasi jonkinlaista katosta, kun se on tähän asti nököttänyt yksin tien laidassa. Halusin katoksen harmaalaudasta, mutta sitä ei tähän hätään ollut saatavilla, joten ladosta löytyneet erilevyiset lankut kelpasivat oikein mainiosti tähän tarkoitukseen. Katos käsitellään myöskin pellavaöljyllä ja sekin saa sitten rauhassa harmaantua ajanmyötä.

Katokseen tulee vielä ovet ja kattorakenne on vielä kesken. Katosta tehdään viherkatto, joten hauska nähdä miten siinä onnistutaan. Kasvaako siellä mikään vai tulevatko kaikki sateiden mukana alas? 

Lopuksi söpöyskevennys, Halla.

Lomatunnelmia Ukista

Jos haluaa pitää lomaa, on lähdettävä kotia kauemmas. Tehtiin lomapyrähdys länsirannikolle Ihanan miehen, Serkkukullan ja Pitkän sedän kanssa. Ystävämme Pyllikki ja Seilori asustavat siellä ja heillä on kotona massiivinen remontti käynnissä, joten emme mahtuneet nurkkiin majoittumaan. Varasimmekin mökin Uudenkaupungin Santtiorannan leirintäalueelta, joka osoittautuikin mainioksi majoitusvalinnaksi.

Leirintäalueelta sai vuokrattua erilaisia vesiurheiluvälineitä, joten testiin pääsi Sup-lauta ja kajakit. Sup-lautailu oli todella hauskaa, sen päällä melotaan joko istualtaan tai seisaaltaan. Kahden henkilön kajakit osoittautuivat vaikeiksi hallita, ainakin koska merenkäynti oli aika valtaisa. Kivaa se oli, mutta ehkä ensimmäinen kerta kannattaisi kokeilla hieman tyynemmällä ilmalla. Onneksi selvittiin rantaan yhtenä kappaleena.

 Bongasimme leirinnästä melko erikoisen suomalais-saksalaisen karavaaniyhdistelmän. :)

 Kulttuurikävelyllä Uudessakaupungissa polttavassa helteessä.

Vierailun arvoisia olivat mm. tämä Pikku Putik, jossa on myynnissä uutta ja vanhaa tavaraa. Mukaan lähti miehen ostama uusi harrikka parkkeeraus-kyltti, josta kuva instassa. 

Jottei tärkein eli syöminen unohtuisi, suosittelen Ukista ehdottomasti makasiineillä olevaa ravintola Kahvelia ja sieltä Akka-pitsaa, kuin myös Pohjoistullikadulla sijaitseva amerikkalaisia herkkuja tarjoava Pink Vanilla Desserts. Söpön kahvilan cup caket ja itse tehty lemonade vie kielen mennessään.

Toinen todella hauska kohde oli Antiikkiliike P.H. Virtanen. Siellä on tavaraa lattiasta kattoon ja pihaa myöden uudempaa ja vanhempaa. Pitkän kiertelyn jälkeen sieltäkin löytyi jotain kotiin viemistä, mutta siitä myöhemmin, kun aarre pääsee kotiin asti. Aarre oli niin iso, ettei mahtunut pikkuautoon, joten haen sen seuraavalla visiitillä Pyllikin luota.

Vierailimme myös Uudenkaupungin museossa. Museo on todella kaunis ja katseltavaa riitti. Kannattaa piipahtaa, sillä samalla lipulla pääsee myös merimiehenkotimuseoon ja luotsimuseoon.

Tämän kesän näyttelynä museossa on eläimellistä menoa merikaupungissa, jossa esitellään eläinten asemaa kaupunkimiljöössä. Eläinaiheita oli ripoteltu kekseliäästi ympäri museota.

Ihana mies varastamassa museopihan kirsikoita, häpeä...

Ihastelimme Seilorin kotitilan suoramyyntikojua Lokalahdella, josta voi käydä ostamassa saaristolaisleipää, herneitä, sipuleita ja jne, vaikka keskellä yötä. Kojut ovat varsinkin mökkiläisten suosiossa. Bongasimme myös kananmunien myyntikojun. Mietittiin, että tuollaiset eivät toimisi varmaan ainakaan täällä kymenlaaksossa, eiköhän joku urpo kuitenkin kävisi tyhjentämässä kojun rahoista ja tuotteista. Mutta tuolla näyttää myynti toimivan ja aivan loistava idea. Tätä lisää...

Vein kummipoikani 3-v synttärilahjaksi Muumimaailmaan. Selvisimme päivästä loistavasti Serkkukullan kanssa ja Onni-poika oli oikein loistavaa herrasmiesseuraa. En tiedä oliko lapsi vai me aikuiset eniten innoissamme retkestä, mutta muumimaailma yllätti joka tapauksessa positiivisesti.

 Kesälomani jatkuu vielä ensi viikon, joten lisää reissukuvia tiedossa. Pahoitteluni jo valmiiksi.