sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Koirille jätskiä


Hellettä piisaa ja hyvä niin. Koiruuksilla on vähän tukala välillä olla, paitsi tuolla Bostonilla, joka vain nauttii kuumuudesta. Löysin netistä ohjeen koirien jäätelöön, joten tein sellaiset eilen hauvoille pakastimeen jähmettymään. Ohje oli simppeli, vettä + hieman maustamatonta jugurttia (miel. laktoositon) + kuiva nappuloita tai jauhelihaa. Itse laitoin pätkät Neu-pötköstä pakasterasioihin, vettä ja jugurttia. Jätskin voi tehdä myös esim. maitopurkkiin. Ja kyllä tykkäsivät. 





Pikku Valma ei jaksanut koko möhkälettä syödä, vaikka teinkin sille pienemmän satsin, joten loput sai naapurin Hippu, kun oli jo valmiiksi kärkkymässä muiden herkkuja.



Ai niin, laitoin tuonne valikkoon linkin Instagram-sivulleni, koska ainakin näin kesällä sinne tulee laitettua enemmän kuvia kuin tänne. 

tiistai 15. heinäkuuta 2014

Lampputehdas

Mummolan olohuoneeseen tarvittiin iso kattovalaisin ja äitini olikin jo haaveillut jonkinlaisesta kierrätysvalaisimesta. Mutta, kun piheys iski päälle, niin Ihana mies keksi, että hän voisi tehdä itse valaisimen lahjaksi anopille ja apelle. Pannuhuoneessamme oli vanha kärrynpyörä, joten tuumasta toimeen. 

Yläpuolelle hän jyrsi kolot johdoille ja lamppukannakkeille paikat. Pintaan sutaisin patinavärin tasoittamaan sävyeroja. Koska valmiiksi mustaksi maalattu ketju oli kalliimpaa kuin tavallinen ketju, päädyttiin ketju maalaamaan itse spraymaalilla mustaksi. Muutaman testikierroksen jälkeen valaisin oli valmis asennettavaksi. Ihana mies möngersi talon vintille etsimään sopivaa kohtaa valaisimelle. Koska hökötys oli niin painava, oli se pakko kiinnittää vintin puolelta tukiparruun kiinni, ettei koko paneelikatto tulisi alas. Asentaminen tapahtui siis jo ennen Ihanan miehen polvileikkausta. Vintille mönkiminen ei ilman polvea olisikaan onnistunut.



Sopii kivasti talon tunnelmaan.



Valaisinaskartelusta Ihana mies innostui niin kovin, että väkersi meillekin valaisimen sairaslomansa aikana. Puuliiterissä oli säilössä vanha öljylämmitin, odottelemassa uutta käyttöä. Aluksi olin miettinyt, että lämmittimestä voisi käyttää pelkästään jonkun osan, mutta se oli niin hieno jo valmiiksi, ettei sitä raaskinut pistää palasiksi. Testasimme sopisiko se sellaisenaan valaisimeksi, mutta lampun laiton jälkeen, se ei kuitenkaan antanut tarpeeksi valoa. Joten kylkeen tehtiin aukko ja siihen kiinnitettiin hajonneesta kynttilälyhdystä irrotettu lasiovi. Nyt se valaisee sopivasti ja sopii vaikka terassivaloksi.











Kierrätysvalaisimet ovat kyllä kivoja, vaikka vastustankin vanhojen tavaroiden ja mööpelien tuunausta niille sopimattomaan muotoon. Vedän rajan siihen, että jos tavaralla ei ole enää käyttöä sen alkuperäisessä tarkoituksessa ja se muuten heitettäisiin pois, niin silloin sen voi hieman modifioida parampaan tarkoitukseen. Mutta joku raja sentään.. ;)

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Kylttejä

Askartelin verstaalle pari kylttiä, jotta pihaan tulevat asiakkaat löytäisivät oikealle ovelle. Yleensä he yrittävät sisään aina väärästä ovesta, joten jos he nyt osaisivat sisään oikeasta ovesta.

                          

Oven päälle tulleen kyltin tein vanhasta varaosa laudasta, jossa on kaunis kulunut maali. Samasta laudasta on myös oven tervetuloa-kyltti. Tekstiin löysin kivan jugend-fontin, jonka maalasin itsetehdyllä öljymaalilla.




Verstaan kulmalle tein jämälaudoista telineen ja kyltiksi löytyi pellinpala, joka on toiminut potkupeltinä vanhoissa ovissa, jotka viime syystalvella kunnostin. Niihin vaihdettiin uudet potkupellit, joten säästin vanhat. Maalina käytin mitäsattuu-maaleja varastosta, joten katsotaan miten ne kestää metallipinnalla.



perjantai 11. heinäkuuta 2014

Ikuisuusprojekti


Jottei tekeminen loppuisi kesken, keksimme tällä viikolla vihdoin ja viimein aloittaa asuntoautoprojektimme. Saimme muutama vuosi sitten meidän torppareilta häälahjaksi heidän vanhan asuntoautonsa, joka on nököttänyt  possutarhan viereisessä kuusikossa jo ainakin seitsemän vuotta. Tekniikaltaan melkein kunnossa oleva mersunrohjake käynnistyi pienellä avustuksella kuin palmun alta.

Ongelma kuitenkin oli, että osa pyöristä oli jymähtänyt jumiin, joten auto piti kiskaista metiköstä traktorilla. Taisimme aiheuttaa soratielle uudet kyntöurat raahaten rohjakettä traktorin perässä, mutta viimenään hakaten ja nuhjuten saimme kaikki pyörät pyörimään ja auton meidän pihalle.



Tarkoituksena olisi, että Ihana mies hoitaa moottorin ja tekniikan kunnostamisen ja minä sisätilojen kunnostuksen. Yhdessä käydään varmaankin tuon ulkopuolen ruosteläjän kimppuun. 


Sisätilat ovat hiirten jäljiltä siinä kunnossa, että en taida säästää muuta kuin tuon ihanan keskikonsolin. Kaikki muu puretaan, rakennetaan, maalataan ja verhoillaan uudestaan.















Renkaiden täytön jälkeen Ihana mies kävi pesemässä rohjakkeen ja kyllä sieltä sammalien alta kuoriutui jo paljon siistimmän näköinen höskä. Toivoisin, että rohjake olisi valmis jo ensi kesäksi, mutta sen näkee kuinka aika ja into riittää talvella. Vai venyykö valmistuminen vasta seuraavalle kesälle tai sitä seuraavalle jne jne...

Olen niin innoissani tästä autonrämästä, siitä tulee niiiiiin hieno sitten kun valmistuu.